Arvo ”Tiera” Ruonaniemi on kuollut.

8.7.2014

Lehtimies, kirjailija, runoilija, Lapin kultakenttien Grand Old Man, Rovaniemen vanhin asukas Arvo ”Tiera” Ruonaniemi on vaihtanut asentopaikkaa.

Kultakenttien kulkuri vaihtoi asentopaikkaa
Arvo ”Tiera” Ruonaniemi on kuollut.

Lehtimies, kirjailija, runoilija, Lapin kultakenttien Grand Old Man, Rovaniemen vanhin asukas Arvo ”Tiera” Ruonaniemi on vaihtanut asentopaikkaa.

Tiera kulkee nyt Suuressa erämaassa, missä jalat, nuo peijakkaat, jotka eivät tovin enää pysyneet miehen matkassa, eivät vaeltaja vaivaa.
Tiera kuoli maanantaiaamuna Rovaniemellä oltuaan kuukauden päivät terveyskeskuksen vuodeosastolla. Samassa huoneessa yhdessä puolisonsa, ”patavääpelinsä”  Evan kanssa.

Vielä tammikuussa 102-vuotissyntymäpäivänään Tiera naureskeli, että pitää ehkä ruveta syömään aspiriinia, jotta jaksaisi vielä vuoden.

Ensi tammikuussa Tiera ja Eva olisivat viettäneet yhteistä 200-vuotissyntymäpäivää.

Suuri erämaan henki, kuten Tiera Luojaansa puhutteli, päätti kuitenkin toisin.

Tiera, sydänjuuriaan myöten Lapin mies, syntyi Raahessa vuonna 1912.

– Meri oli jäässä. Muuta aukkoa ei ollut kuin pyykkiavanto. Kömmin siitä maihin, mies virnisteli maailmaan tulostaan.

Tieran nuoruutta vaivasi koko kropan lamauttava nivelreuma ja sydämen läppävika, jotka hän sai Reserviupseerikoulussa angiinan jälkitautina. Tiera makasi voimattomana ja lihoi.

– Et juokse etkä hiihdä enää koskaan, totesi tuolloin armeijan lääkäri ja passitti miehen kotiin.

Tiera päätti kuitenkin toisin. Otti niskalenkin taudeistaan. Loikoili rannalla koko kesän auringossa vuoroin hikoillen, vuoroin meressä uiden. Syksyllä olivat läskit sulaneet ja nivelet liikkuivat. Tiera hyppäsi pyörän selkään ja polki läpi valtioiden. Vaihtoi sivakat jalkaan ja hiihti kunnes oli henki lähteä.

Ja painui takaisin Reserviupseerikouluun! Lienee Suomen ainoa, joka on käynyt Rukin kahteen kertaan.

– Katsos, sydänkin on vain lihas. Sitä täytyy treenata, Tiera totesi ihmeparantumisestaan.

Tiera oli muuttanut Raumalta Tampereelle, kun alkoi sota. Hän kulki Marskin puku päällä Petsamosta etelään ja takaisin kohti Lappia. 4 vuotta 2 kuukautta ja 66 päivää.

Sotien jälkeen Ruonaniemet muuttivat pohjoiseen Evan kotitilalle. Tiera alkoi elää Lapin miehen elämää. Kulkea kairaa ja tuntureita metsästäen ja kalastaen ja kuunnellen huhuja Lemmenjoen kullasta. Lemmelle päätti Tierakin lähteä.

Hän kirjoitteli tuohon aikaan kertomuksia Kalevaan. Sai sitten toimittajanpestin Lapin Kansasta ja muutti perheineen Rovaniemelle 1957.

Tiera kirjoitti erä-, kala- ja henkilöjuttuja työkseen ja vietti vapaa-aikansa Inarissa. Vaskasi ja rännitti, kulki ja kuunteli kultamiesten tarinoita. Keräsi ”povipullon kultaa”, muistoja ja kokemuksia, joista on syntynyt tuhansia tarinoita, kolmisenkymmentä kirjaakin.

Viimeisen kerran Tiera vaelsi Lemmelle 1991, yksin, räntäsateessa, 79-vuotiaana. Vaskasi vielä yhden hipun, viimeisensä. Liekö ollut tarinahippu sekin.

Tieran elämänfilosofia oli omaa luokkaansa. Itsesuggestiota kremppoihin. Punaista maitoa, läskiä, lihaa ja voita evääksi. Puhdasta ruokaa, mutta kohtuudella.

Eikä hän sylkenyt lasiinkaan. Tieran myötä sai nimensä madot loitolla pitävä juoma, palsinvesi. Puhdasta viljaa, Koskenkorvaa, ja vettä, mieluiten sekin Palsinojalta.

Tieran elämäncocktailiin kuului myös avoin uteliaisuus elämälle. Aina piti nähdä uuttaa paikkaa, kuulla uutta tarinaa.

Erämaassa kulkien ja väljäluontoisten, rehtien kavereiden kanssa eläen.

Vaikka ikääntyminen ei vienyt Tieralta kulkijan luontoa, ei luomisvoimaa, jalat pakottivat viime vuosina hänet pysymään kotona. Telekän pöntössä, kuten mies totesi surun kaihoa äänessään, kun puhe kävi Inariin ja kirkonkylällä olevalle kelokämpälle.

Vaan kauan ei tämä kulkuri jaksanut surra. Ainahan saattoi vaeltaa muistoissaan.

Arvo Ruonaniemeä jäävät kaipaamaan lähimpinä puoliso Eva (o.s. Törmänen), tytär ja neljä poikaa.

Muistokirjoituksen kirjoittaja on Lapin Kansan toimittaja. Teksti on julkaistu aiemmin Lapin Kansassa tiistaina 17.6.2014.

 

Kuka?

Arvo ”Tiera” Ruonaniemi

Kirjailija, lehtimies, kultakenttien Grand Old Man.

Syntyi 22.1.1912 Raahessa.

Kuoli 16.6.2014 Rovaniemellä.

Työskenteli toimittajana Raahen Sanomissa, Kalevassa ja pitkään Lapin Kansassa, josta jäi eläkkeelle 65-vuotiaana vuonna 1977.

Aloitti kirjailijanuran 75-vuotiaana.

Julkaissut 30 kirjaa ja kirjoittanut tuhansia erä- ja kulta-aiheisia tarinoita.

Sotilasarvoltaan kapteeni.

Kutsuttiin maaliskuussa Rovaniemen Sotaveteraanien kunniajäseneksi.